Practical and Stimulating Activities from 0 to 6 Years

Käytännönläheisiä ja stimuloivia aktiviteetteja 0–6-vuotiaille

Koulutus · Montessori

Ensimmäisten kuuden vuoden aikana jokainen käytännön kokemus kylvää siemenen itsenäisyydelle, luottamukselle ja keskittymiselle.

0–6 vuoden iässä lapsi käy läpi poikkeuksellisen avoimuuden vaiheen oppimiselle. Se on imevän mielen aika, kuten Maria Montessori sitä kutsui: jokainen kokemus sisäistetään syvästi ja siitä tulee osa lapsen kehitystä. Tässä vaiheessa jokainen arjen ele on arvokas oppimisen mahdollisuus. Kotona yksinkertaisten mutta merkityksellisten aktiviteettien tarjoaminen on konkreettinen tapa tukea tätä kehitystä, kunnioittaen lapsen omaa tahtia ja luontaista kiinnostusta.

Päivittäiset toiminnot, kuten veden kaataminen kannusta lasiin, pienten liinojen taitteleminen, kasvien kastelu tai hedelmän kuoriminen, eivät ole vain “askareita”. Ne ovat todellisia elämänkokemuksia, jotka aktivoivat kehoa, mieltä ja tahtoa. Ne auttavat lasta kehittämään koordinaatiota, tarkkuutta, keskittymistä ja itsenäisyyttä.

Montessori-aktiviteetit 0–6-vuotiaille: lapsi kaatamassa vettä

Aktiviteetit 0–3 vuotta

0–3 vuoden iässä sensoriset ja motoriset aktiviteetit ovat sopivimpia. Esimerkkejä:

  • Aarrekorit, joissa on luonnonmateriaaleja ja arjen esineitä (puulusikoita, käpyjä, kangaspaloja, metallirenkaita).
  • Yksinkertaiset palikkapelit ja esineet, joita voi tarttua käteen.
  • Toiminnalliset tehtävät, kuten suurten renkaiden pujottaminen tai erilaisten rasioiden avaaminen ja sulkeminen.

Aktiviteetit 3–6 vuotta

Kolmen vuoden iästä eteenpäin voidaan tarjota monimutkaisempia käytännön aktiviteetteja:

  • Kasvin hoitaminen tai huonekalun pölyjen pyyhkiminen.
  • Pienen pöydän peseminen sienellä.
  • Auttaa taikinan vaivaamisessa tai pöydän kattamisessa.
  • Pehmeän hedelmän leikkaaminen lapsille sopivalla veitsellä tai appelsiinin puristaminen.
  • Pulttien kiinnittäminen ja irrottaminen tai oikeiden työkalujen käyttäminen lapsen mitoissa.

Nämä teot kehittävät silmä–käsi-koordinaatiota ja vahvistavat itseluottamusta, koska lapsi kokee osallistuvansa perheen elämään.

Avain on aina havainnoinnissa: ehdota aktiviteetteja, mutta älä pakota, vaan anna lapsen päättää milloin ja miten osallistua. Jos ympäristö on valmisteltu ja materiaalit helposti saatavilla, hän toimii itsenäisesti ja keskittyneesti. Jokainen pieni saavutus, kuten kenkien pukeminen itse tai veden kaataminen läikyttämättä, on suuri askel kohti itsenäisyyttä.

Kun lapselle annetaan mahdollisuus tehdä itse, mutta ollaan silti valmiita auttamaan tarvittaessa, se on arvokas lahja, joka kantaa kaikissa kasvun vaiheissa.

Takaisin blogiin